Aurangzebinkin Valtakunnan Laajennus ja Mughalien Vapaan Ajattelun Kieltäminen 1700-luvulla
1700-luvun Pakistanissa tapahtui merkittävä historiallinen käänne, kun tuolloinen Mughal-imperiumiin kuulunut hallitsija Aurangzeb aloitti valtakuntansa laajuuden kasvattamisen. Tässä prosessissa Aurangzeb kieltää myös muiden uskontojen harjoittamisen ja vaatii kaikkien noudattaman islamilaista lakia Shariaa. Tämä tapahtuma, joka oli alun perin tarkoitettu vahvistamaan imperiumin asemaa, johti lopulta moniin odottamattomiin seurauksiin, joilla oli syvällinen vaikutus Mughal-dynastian ja koko Intian alaisen alueen tulevaisuuteen.
Aurangzeb nousi valtaistuimelle vuonna 1658. Hänen hallintonsa alkoi lupaavasti: hän voitti useita sotia, laajensi imperiumin rajoja ja vahvisti Keski-Aasian ja Intian välisen kaupankäynnin. Aurangzebin taistelujen takana oli kuitenkin ideologia. Hän näki itsensä uskonnollista velvollisuutta suorittavana miehenä – hänen tavoitteenaan oli luoda islamilainen valtio, jossa Sharia-laki hallitsisi kaikkea.
Tämä pyrkimys johti siihen, että Aurangzeb kielsi hindujen ja sikhien pyhät paikat, kielsi “kafir”-statuksen omaavien henkilöiden jumalanpalveluksen ja asetti rajoitteita heidän oikeuksiinsa. Tällainen radikaali linja oli ristiriidassa Mughal-imperiumin aikaisemman liberaalimman politiikan kanssa, joka salli eri uskontojen rauhanomaista rinnakkaiseloa.
Aurangzebin valtakausi ajoi monia hinduja ja sikhejä kapinaan. Monet ryhmät pakotettiin kääntymään islamiin tai joutuivat vainoihin. Tämä johti vakaviin väkivaltaisyyksiin ja epäluuloon, mikä heikensi imperiumin sisäistä yhteenkuuluvuutta.
Aurangzebinkin vallan vahvistaminen ei ollut täysin ongelmatonta. Hänen valtakaudellaan Mughal-imperium oli jo kokenut sisäisiä ristiriitoja. Kuudennen mughalilaisen keisarin Aurangzebin (1658-1707) kausi oli kuitenkin yksi imperiumin laajimmista ja voimakkaimmista.
| Keisari | Hallitsijakausi |
|---|---|
| Akbar Suuri | 1556-1605 |
| Jahangir | 1605-1627 |
| Shah Jahan | 1628-1658 |
| Aurangzeb | 1658-1707 |
Aurangzebin valta oli kuitenkin kostollista ja se johti lopulta Mughal-imperiumin heikkenemiseen. Hänen perillisyysriidat ja uskonnolliset politiikat jakoivat imperiumia ja vahvistivat muita voimia, kuten Maratha-valtakuntaa.
Aurangzebinkin kuoleman jälkeen 1707, Mughal-imperiumi alkoi nopeasti rapistua. Se hajosi useiksi pienemmät kuningaskunnista ja hindujen ja sikhien johtama vastarinta vahvistui. Imperiumin heikkeneminen loi tilaa Euroopan siirtomaavaltojen saapumiselle Intiaan.
Aurangzebinkin valtakausi on monimutkainen ja kiistanalainen aihe. Hän oli taitava hallitsija, joka laajensi imperiumiaan huomattavasti, mutta uskonnollinen intoleranttisuus johti lopulta Mughal-imperiumin rappeutumiseen. Tämän tapahtuman opetus onkin selvä: kestävä ja menestyvä yhteiskunta vaatii tasa-arvoa ja toleranssia eri uskontoja ja kulttuureja kohtaan.
Muuten, haluatko kuulla hauskaa tarinaa Aurangzebinkään sisaresta Jahanara Begumista? Hän oli melko vahva naishenkilö!